Kipsivalublogi

18.04.2013

Kosteusongelmat ja energiamääräykset kipsivalun näkökulmasta

Jo useamman vuoden ajan rakentajia ja rakennuttajia ovat puhututtaneet rakentamisen kosteusongelmat ja –riskit sekä korjaus- että uudisrakentamisessa. Suomen ilmasto ei ole valitettavasti rakentamiselle se ihanteellisin vaihtoehto runsaine sateineen ja jatkuva kiire työmailla lisää alttiutta kosteusongelmille.

Valitettavasti kiire ajaa rakentajat usein esim. pinnoittamaan kosteita alustoja tai jättämään rakennusmateriaaleja säiden armoille. Betonivalut ovat yksi kriittinen kohta rakentamisessa niiden vaatiman jälkihoidon vuoksi. Betoni vaatii kuivuessaan kastelukertoja jotta kuivuminen ei ole liian nopeaa ja aiheuta halkeamia. Juuri nopeus on nykyajan työmailla valttia, vedellä lotraaminen ei. Kipsivalulattiaa tehdessä käytetään toki vettä valun aikana kuten betonivalussakin, mutta jälkihoitona kipsivalu ei vettä enää vaadi. Uivaa kipsivalulattiaa tehdessä käytetään valun alle Knauf:n vahapintaista, kosteudenkestävää paperia, joka päästää höyryn läpi mutta ei siis ole mikään muovirakenne ja soveltuu näin erittäin hyvin myös saneerauskohteisiin jotka vaativat rakenteelta hengittävyyttä. Kipsivalulattiassa oleva kosteus poistuu valun jälkeisinä päivinä ja onkin tärkeää noudattaa annettuja kuivatusohjeita (mm. oikea lämpötila, ikkunoiden aukaiseminen). Kipsivalulattiaa päästään myös lämmittämään lattialämmityksellä betonilattiaa aiemmin eli lattia saadaan nopeammin kuivaksi, näin pystytään ainakin lattian osalta minimoimaan kosteusongelmat.

Varsinkin saneerauskohteissa on oltava tarkkana esim. eristyksiä lisättäessä jotta ilmanvaihto saadaan pysymään kunnossa. Rakentamismääräykset tiukentuvat vuosi vuodelta, myös lämpöhäviöt täytyy ottaa huomioon tulevaisuudessa korjausrakentamisenkin puolella, uudisrakentamisessa näihin on kiinnitetty huomiota jo useamman vuoden ajan. Uudet määräykset ottavat huomioon myös rakennuksissa tuotetun energian, ja esimerkiksi rakennuksesta verkkoon syötettävän sähkön osuus pienentää E-lukua (energialuku). Uudet määräykset asettavat vaatimuksia lämpöhäviön lisäksi kokonaisenergiankulutuksille.

Pumpattava kipsilattia on energiatehokkuutensa ansiosta ehdottomasti yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista tulevaisuuden energiatehokasta rakentamista ajatellen. Lattialämmityksellä varustettu kipsivalulattia luovuttaa lämpöä paremmin kuin betoni- tai levylattia, eli energiankulutus saadaan pienemmäksi jo pelkästään tällä yksinkertaisella menetelmällä. Esimerkiksi vesikiertoisessa lattialämmityksessä syöttövesi voidaan pitää muutaman asteen matalampana betonilattiaan verrattuna, näin säästetään myös lämmönlähteenä käytettävä koneistoa.

Myös rakennusten ilmatiiviyteen on kiinnitetty huomiota, koska ilmavuotojen mukana rakenteista kulkeutuu epäpuhtauksia sisäilmaan. Knauf:n kipsimassoilla on rakentamisen päästöluokitus M1. Rakennusmateriaalien päästöluokitus esittää vaatimukset tavanomaisissa työ- ja asuintiloissa käytettäville materiaaleille hyvän sisäilman laadun kannalta. M1-merkki kertoo vähäpäästöisyydestä. Näin ollen kipsivalulattia on varma valinta myös allergiaperheisiin.

Kipsivalulattia on todellakin aikaansa seuraavan nykyrakentajan valinta, monestakin eri näkökulmasta katsottuna!

Takaisin blogin pääsivulle »

Avainsanat

Pohjatyöt Arvonlisäverotus Verotus Kotitalousvähennys Kipsivalu Kipsipumppaus Kipsivalutarjous Kipsilattia Kuivuminen Hiominen

Arkisto

FATAL QUERY:SELECT DISTINCT MONTH(A.start_time) AS month, YEAR(A.start_time) AS year, count(A.cgblog_id) AS count FROM cms_module_cgblog A WHERE A.status = 'published' GROUP BY YEAR(A.start_time), MONTH(A.start_time) ORDER BY A.start_time DESC
Expression #1 of ORDER BY clause is not in GROUP BY clause and contains nonaggregated column 'kipsival_www.A.start_time' which is not functionally dependent on columns in GROUP BY clause; this is incompatible with sql_mode=only_full_group_by